Toukokuun kerhoauto

[variaattori]

Nyt esittelyssä oleva VW variant on kerhon autokannan vanhimmasta päästä, voisiko sanoa, että jopa historic-osastolta.

Kyseessä on siis Volkswagenin Typ-3(Typ-1 on kupla, Typ-2 bussit ja pakettiautot), jonka henkilömallin valmistus alkoi 1961. Tämän kyseisen vaunun mallimerkintä on Volkswagen 1500A variant, ja se on valmistunut 1966 vuoden puolella mutta rekisteröity vuoden 1967 alussa. A tarkoittaa varustetasoa, eli ns. karvalakkimalli on kyseessä.

Tietämykseni auton alkuperäisistä liikkeistä ovat hyvin rajallisia, mutta myyjän mukaan waunu oli Kuopiossa hänen sukulaisellaan -80 luvun. kuopiosta variantti tuli -80 luvun lopussa Iisalmeen, missä sitä ex omistajan toimesta pidettiin ns. kesäautona, alkup. tummanpunainen vaihtui kirkkaan punaiseen ja pohjaan pistettiin paikkaa paikan päälle, ajokilometrien ollessa n. 1000km/vuosi. Talviseisonta-aikoina olosuhteet olivat hieman heikosti järjestetyt, sillä pelkkä nurmikolla säilyttäminen ja apulantasäkeillä peittäminen ei tee hyvää paksuimmillekaan pelleille.

Niinpä tästä alkoi sitten minun vuoroni rueta autoa harrastamaan ja entisöimään. Syyskesänä 2000 kerkesin ajella n. 700 km ilman mitään ongelmia, jonka jälkeen waunu vietiin talliille maalattavaksi. Toiminta alkoi suurella innolla ja auton purkaminen kävi näppärästi. Sitten seurasi mitä erinäisimmistä syistä harrastamisessa hieman seesteisempi tovi ja toiminta lähes pysähtyi vuoden 2001 ajaksi. Pohja ja kynnyskotelot tehtiin itse ja kummankin puolen takalokasuojat rakennettiin useasta eri kappaleesta. Etuloksuista toinen on uusi ja toinen vanhasta varaosaautosta. Osia etsittiin ympäri suomea ja kaukaisimmat jopa ruotsista. Pikkuhiljaa projekti alkoi olla maalattavassa kunnossa ja parempien pisteosien etsintä kävi kuumana. Alkuperäinen värikoodi löytyi ja niinpä waunu palautettiin originaaliin tummanpunaiseen Granada Rot L650 väriinsä.

Mallista A mainittakoon tarvikelistan pääpuutteet; vain 45 hv ilmajäähdytteinen, ns. pannukakkumoottori, vänkärinpuolen häikäisysuoja puuttuu, puskurit ilman pystykäpyjä, ei kelloa kojelaudassa, verhoilu erittäin niukka ja askeettinen, eikä kylkilistoja. Nyttemmin nämä varustelistan puutteet on lisätty autoon hieman pirteämmän moottorin kera. Ja kuten arvata saattaa, niin ruokahalu kasvoi syödessä ja waunuun rupesi löytymään yhtä sun toista lisävarustetta harrastuksen edetessä. Esim. puskureihin ameriikan vientimallin pystykumikävyt kaarineen, leveät vilkut sivuvilkkuineen, avattavat takasivulasit, ja alkuperäinen typ-3 vetokoukku vuodelta -68. Eli lähes kaikki aikansa S mallin varusteet on waunuun saatu kerättyä ja hommattua.

2002 mittariin tuli n. 2500km. Kiertelin Volkkariyhdistyksen tapahtumissa ja ajoin kesän työajot.
2003 oli välivuosi ja variantti huilasi tallissa.
2004 oli aktiivisempi vuosi ja mittariin kertyi n. 3500km. Volkkariyhdistyksen päätapahtumassa Bug In Finn:ssä, Pälkäneellä variantti sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle Vuoden Volkkari äänestyksessä. Sekä FVWA:n kesäkauden lopettajaisissa Kalajoella parhaan typ-3 palkinnon(tosin taisi olla ainut).
2005 on taas välivuosi uuden ilmajäähdytteisen VW harrastekulkineen takia.