Osa 9: Ruotsia kohti ja Helsinkiin
Bonnista starttasimme Dieselin jälleen aamulla 9.00 aikaa moottoritielle. Auto Bahnalla ajaminen hiukan jo turrutti, kun takana oli jo (kai) 1500km ja pohjoisen Saksan tiet olivat selkeästi tukkoisempia. Nopeusennätykset ja nopea matkan teko oli tältä matkalta ohi, bahnalla jo oli mallia: Kaasu pohjassa 5km 170-180km/h, jonka jälkeen levyt sinisinä taas 100km/h ja taas rykäisy jne. Keskinopeus oli jotakin 110km/h ajotietokoneen mukaan, vaikka olimmekin "vapaalla alueella" nopeusrajoitusten suhteen.
Matka eteni kaikesta huolimatta ripeästi, vaikka ruotsalaiset jalkapalloturistit välillä vasemmalla kaistalla edessä asuivatkin.
Suuntana Puttgarden, aivan pohjois kärjessä. Koska emme varailleet koko reissulle muuta kuin lentoliput Stuttgartiin, oli siis varattava puhelimitse myös lauttaliput Tukholmasta Helsinkiin tai Turkuun. Oletimme, että paikkoja olisi ruotsin laivalla reilusti tarjolla, mutta loppuen lopuksi ainoa vaihtoehto oli maanantai-iltana lähtevä Viking Line Helsinkiin. Ja hintakin oli ihan kohdallaan, Sea Wind- tasoa.
Päätimme ajaa Ruotsin puolelle yöksi, jotta maanantaina ei tulisi kiire Tukholmaan. Lautalle ensin Rödbyhyn Tanskan puolelle. Lautan maksu pelasi kätevästi taas Visalla (Ei, lasku ei vieläkään ole tullut) ja siitä siltaa pitkin Ruotsiin.
Kurvailimme jälleen ilta jo melko pitkällä Helsingborgiin, jonka katsoimme sopivaksi kohdaksi majoittua. Jälleen hotellin hankinnassa oli pieniä paineita ja rajoitimme (jälleen) haun Navin tarjoamiin Scandiceihin. Sopiva löytyikin sitten aiva keskustan tuntumasta. Vain vastaanotossa ollut henkilö oli vähän erikoinen:
- Hello, do you free room for 2 person one night?
- Three rooms for you two?
- No, i meant FREE not THREE !
- Hey, but you just said me three, are you alright?
- YES i am! I meant, just one room for us two. With single beds.
- We do not have free rooms, you´ll have to pay your stay here.
- YES, we are going to pay the stay. I know you are not offering free nights here. Just tell me, do you have any rooms AVAILABLE?
Lopulta saimme tämän keski-ikäisen naishenkilön tajuamaan, että olemme maksavia asiakkaita ja haluamme yhden huoneen. Melkein jo vaikutti, että olemme jossain piilokamerassa. Ja kyllä, pidetään ne Ruotsin kielen taidot siellä taustalla.
Itse Helsingborg oli tympeään Bonniin verrattuna positiivinen yllätys, sunnuntai-iltana kaupunki näytti varsin miellyttävältä.
Seuraavana aamuna tylsä Ruotsin läpiajo, auto satamaan muutaman vanhemman Bug Runista vielä tulossa olevan ilma-VW:n joukkoon ja (taas) oluelle Tukholman vanhaan kaupunkiin. Muutama tunti odottelua, auto laivaan ja kohti Helsinkiä. Helteessä- taas.
Itse Ruotsinlaiva- instituutio osoittautui todella paikalleen jämähtäneeksi, kiillotettu messingki ja taikuri-esitykset ja ravintolasta varastelevat romaanimiehet saivat meidän risteilykiintiömme tältä vuodelta täyteen. Juntti, juntimpi, juntein.
