Joopa joo...Mistähän alottais.
Takapään puslien vaihto veny keväästä viime viikolle. Vihdoin kesälomasta saatiin rajattua pari päivää aikaa tälle rempalle.
Ja kaikki meni niinku Strömssössä....or NOT!
Tiedossa oli, että camberin ja aurauksen säätöpultit joudutaan vaihtaan uusiin joten ne ostettiin valmiiks. N. 13€/kpl ja niitä tarvittiin siis neljä + säätöprikat. Kun Tero alko kuskinpuolta purkaan, kävi ilmi että ainoo mikä lähti ilman väkivaltaa irti oli vakaaja. Kaikki muut...siis _kaikki_ muut pultit ja mutterit oli pahoin hapettunu kii ja jokaisen kanssa sai tehä töitä ,että ne saatiin auki.
Koiranluut jouduttiin murjoon rikki, ja taas lähettiin kesken rempan hakemaan uusia luita. Camberin säätöpultit Tero nytkytti pienellä käsirautasahalla poikki, aurauksen pultit osittain rälläkällä, osittain dremelillä. Kaikkinensa 6 pulttia/mutteria jouduttiin katkomaan, osa kahdesta kohtaa.
Sitä mukaa kun tukivarsia ilmesty lattialle, minä kuppiporalla päästelin niistä kumipuslat irti. Tero hakkas holkit vielä irti ja alettiin olemaan puslien asennusvaiheessa.
Puslat napsu paikalleen käsivoimin ja kaikki näytti iisiltä.....kunnes. Pitkittäin olevan tukivarren toisen pään puslapussista puuttu ne metalliholkit..... Ei oo todellista.
Onneks oltiin Perhossa isän tallissa passattia ruuvaamassa niin apukin oli lähellä. Soitto tutulle Veda Oy:lle ja sieltä järjestyi pronssiholkit. Ne ensin siis tuotiin 100km päästä Kokkolasta, ja Veda:n Markku vielä sorvilla veti holkit oikeaan kokoon. Ja lopuksi painoi holkit molempiin päihin koneella jossa ei taatusti lopu jerkku ihan heti.
Takas tallille ja jäljellä olikin enää vain kasaamista. Joka menikin yllättävän hyvin.
Kaks pitkää päivää tallissa ja seuraavana päivänä kulmien säätöön. Nyt sen piti olla helppoa, kun kaikki säätöpultit oli uusia ja kuorrutettu kuparitahnalla. Jep, PITI olla helppoa.
Heti kun repsikan puolelta alettiin kääntään camberia pystympään, huomattiin että säätö jostain syystä hyppää takaisin alkulukemiin. Säätövara tavallaan loppui kesken ja hyppäs takas alkuun.
Kieleke jota vasten säätö tapahtuu, oli vääntyny vit...ketuiks eikä säätö enää siis toimi niinkuin kuuluisi. Joten takapään arvot jäi lukemiin camber vas. -1,40 oik. -2,03 ja auraus 0. Lähtölukemat pyöri sielä -2,59, vasemmalla aurausta vähän ja oikeella haritusta. Etupäästä auraus asetettiin 0,1.
Enää ei passattiin meijän aikana tarvii puslajumppaa tehä. KOP KOP, koputan puuta!
Nyt passatti ei jousta enää ku iskarista, jousesta ja renkaasta. Ja rengaskaan matalasta profiilista ja Falkenin jäykästä runogosta johtuen hyvin vähän. Toki kori joustaa sen mitä joustaa.
Vahvemmasta takavaakajasta oli jo puhetta mutta katellaan nyt hetki noin että tarvitaanko sitä.
Mutkakäyttäytyminen muuttui täysin. Ylimääräinen niiailu jäi pois ja perä tulee vakaana perässä. Ennen 40kg:n koiran pyöriminen peräluukussa sai perän huojumaan ja heilumaan väärään/vaaralliseen suuntaan, kun kanttas mutkassa tulemaan. Nyt koiran olemassa oloa ei huomaa, muutaku äänestä.
Joten iso kiitos on taas paikallaan! Kiitos Tero. Kiitos isä tallilainasta. Kiitos Markku Maanselkä, Veda Oy.
ps. Alan oikeasti olla Hatemin kans samaa mieltä passatista. Se on Iisakki vol. 2. Vielä mikään remppa tai ohjelman teko ei oo kerrasta menny nappiin (pl. öljyn vaihdot).
Kyllä siinä volkkarin insinööri kirottiin taas alimpaan helvettiin. 
