.:V A R I A N T C L U B . F I:.

Eli ongelma: Takaiskareiden yläpäät pitää kolinaa kuopissa yms. Alustasarjana FK:n Highsport. Kiinnitys mutterit väännetty loppuun asti. Ja jousi puristuu kasaan kun korkeutta säätää ylöspäin. Edessä ei ongelmia.
Madallus nyt edessä n.4 cm, takana 3 cm.
Alla 195/50 15" nakit.

Ja auto -95 Golf var. 2.0 8v

Ookko varma et kolina tulee juurikin iskarin yläpäästä?
Voisiko taka-akselin puslat olla niin huonot että ääni kuuluis niistä.
Puslien lisäks tuloo mieleen se jousilautasen yläpäässä oleva kumi.
Onko kunnossa? Entäs olisko mahollista et ne kumit on tullu väärinpäin?
Tuo jousilautanen rupeaa kolisemaan koria vaste jos ne kumit on huonot.

Kyllä olen varma et on yläpää. Ja ei kolissu vakio alustalla yhtään. En vaihtanu uusia kumeja joten ne voi olla vähän huonot mut mielestäni tuli oikein päin. Tuntuu siltä ettei mutterit kiristä tarpeeksi.

Voisko sieltä välistä puuttua jotain?
Onko sielä kaikki kuvan hilut?

Kaikki hilut mitä pois otin ni laitoin myös takasin... Tota säätöä ihmettelen myös..

Mikäs siinä säärössä ihmetyttää?

taka säätö ihmetyttää siinä mielessä et se puristaa jousen kasaan ylöspäin säätäessä. Ja nyt on perse liian kova jo. Ku piti tos kesäl nostaa ku roiskeläpät raapi kiinni joka mutkas.. =)

Eihän tossa oo mtn ihmeellistä.
Siihen jouseen tulee vaa enempi esijännitystä jolloin perä ei laske nii alas.
Jäykkyyshän ei muutu vaikka sitä säätöä ruuvaatkin, paitsi jos puristat sillä säätörenkaalla jousen aivan kasaan.

Itseasiassa sisäänjouston määrä vähenee ja samalla ulospäin työntävä voima lisääntyy, aiheuttaa kovuuden tunnetta ja myös pientä pompotustakin.

Joo kyllähän tuo maksimi sisäänjousto pienenee mut eihän jousivakio (eli jousenjäykkyys) muutu mihinkään vaikka jouseen laitetaanki esijännitystä.
Toki asia muuttuu sitten jos esijännitys on niin raju et jousi ei enää painu kun auto tiputetaan renkailleen.

Jaa tuonko takia mulla tuntuu supersportin säädettävä hitusen pintakovalta... Ne apujouset on ihan läjässä edessä ja takana . Ei viittis kyllä enempää madaltaakaan.

Niitten kuuluukin olla kasassa kun on pyörillä on painoa.
Niiden tehtävä on ainoastaan pitää pieni esijännitys kun autoa on esim. ilmassa.
Ennemminki se pintakovuus johtuu siitä et ne pääjouset on lineaariset eikä progressiiviset.
Tai näin ainakin epäilen niiden olevan.

FK:n sarjas ei ollu takana ollenkaan apujousia. Noh pitää vaan kestäää pientä epämukavuutta kaupunki ajossa.

Variantis on takapää toteutettu progressiivisella jousella joten sitä apujousta ei tarvita.
Tuo kovuus saattaa kyllä johtua siitä et tuo säätö on vaa jo liian ylhäällä.
Fk:n mukaan minimi madallus tolla setillä on 45 milliä joten toi 30 mm voi olla jo liian vähän.
Eli iskarista loppuu ulosjousto kesken. Ja se vois myös aiheuttaa sen kolinan ku iskari pamahtaa täyteen mittaansa ulosjoustossa.
Mittaapa paljonko sulla on pyörän navasta kaaren ylinpään kohtaan matkaa.

^^Nii ja ei tuo Weitecin settikään kyllä mikään mukavuus painotteinen oo.
Alusta rupeaa toimimaan kunnolla vasta n.110 km/h:n kohdalla.
Siinä vaiheessa toiminta onki sitte aika mukavaa. Ei paljo isommatkaa pomput mutkissa haittaa menoa.

Uolevi wrote:Joo kyllähän tuo maksimi sisäänjousto pienenee mut eihän jousivakio (eli jousenjäykkyys) muutu mihinkään vaikka jouseen laitetaanki esijännitystä.
Toki asia muuttuu sitten jos esijännitys on niin raju et jousi ei enää painu kun auto tiputetaan renkailleen.

Tätä jäinkin tossa pohtimaan kun on taas viimesimmistä fysiikan tunneista aikaa, eli kun on esijännitystä vaikka 100kg verran ja auto painaa nurkalta sen 400kg, niin eikös toi 100kg esijännitystä kuitenkin vaikuta siinä vaiheessa kun tulee kuoppa eli ulosjousto. Ts. esijännitys tykittää 100kg ekstravoimalla iskaria aukipäin.

^Ei.
Jousen voima ei muutu mihinkää vaikka sitä olis puristettu tosta lopullisesta 400kg valmiiks jo 100kg.

^Ei.
Kun jousta on puristettu 100kg voimalla esijännitykseen ja sitten päälle pudotetaan 400kg auton akselimassaa.
Voima ei toki muutu, kun se on kg/cm vai cm/kg mutta kun tässä se jousi on jännityksessä jo "vapaana" eli jos vaikka se olisi 100kg esijännityksessä 1cm puristunut. Sitten lisätään 400kg = 5cm puristunut ja 500kg voima. Mutta kun maksimipituus on tuota 4cm puristusta vastaava ja päällä on painetta 500kg edestä.... Näin järkellen siis siellä on enemmän voimaa työntämässä iskari ulos kuin ilman esijännitystä.
Ja jos se ei näin ole niin mikä on esijännityksen tehtävä? Korkeussäätö se ei ole vaikka siihenkin se vaikuttaa.

Pakko on nyt tähän väliin jotain sanoa, eli kyllähän jousen voima muuttuu jouston mukaan..

Jousivoimahan tulee kaavasta F = y x k, eli joustomatka kertaa jousivakio, kaavassa jousivakio on nimensä mukaan muuttumaton luku (pois lukien progressiivinen- ja degressivinen-jousi). Tämä siis jos kyseessä on lineaarinen jousi, mutta tilanne ei muutu suuresti, jos kyseessä on progressiivinen jousi, silloin vain jousivakio muuttuu (kasvaa) joustomatkan kasvaessa. Jolloin joustokäyrä on nouseva, eli jousi tarvitsee kokoajan enemmän voimaa saman pituuden muutoksen (puristuksen) aikaansaamiseksi.

Eli tuolla 100 kg "esikiristyksellä" on jousi kokoajan esijännitettynä, jolloin se alkaa joustamaan vasta, kun tuo sadan kilon kuorma on ylitetty.

Kyllä fakta on näin.


Mutta tuo kovuus/kolina on varmaankin kiinni tuosta ulosjouston riittämättömyydestä..

^^Mitenkäs saat siihen jouseen 500kilon jännityksen tolla 400 kilon akselimassalla?
Jos siinä jousessa on jo sadankilon esijännitys ni siihen tarvitaan yli 100 kiloa painoa päällä ennekuin se rupeaa puristumaan. Eli ensimmäiset 100 kg tosta akselimassasta menee "hukkaan" eli se jousi alkaa puristua vasta sitte lisää ku siinä on akselimassasta yli 100 kg päällä. Jotenka 400kg akselimassasta jää jäljelle 300 kg joka vaikuttaa puristavasti tohon jouseen.

^En väitäkkää että jousivoima ei muuttuisi jouston aikana vaan sitä että:
Jos jousta esijännitetään 100 kg verran ja laitetaan sitten painoa päälle 400 kg ni jousen voima on ihan sama kuin
sellaisessa jousessa jota ei ole esijännitetty mutta on laitettu sama 400 kg painoa päällä.
Eli molemmat jouset pyrkivät palautumaan normaalimittaan tasan samalla voimalla vaikka toista onkin esijännitetty. (kyseessä siis samalaiset jouset)

Ja jos se ei näin ole niin mikä on esijännityksen tehtävä? Korkeussäätö se ei ole vaikka siihenkin se vaikuttaa.

Ensinnäkin tuon esijännityksen tehtävä on pitää jousi tilassaan täyden ulosjouston aikana.
Itte en oo nii perehtyny tohon esijännityksen käyttöön et osaasin sitä selostaa. Ainakaa järkevästi.

Näissä köyhänmiehen alustoissa toi korkeussäätö tehään vain muuttamalla alemman jousilautasen korkeutta.
Niissä on silloin se pieni apujousi joka tekee sinne pienen esijännityksen jotta jouset pysyvät tilassaan täyden ulosjouston aikana. (tuon jousen jaksaa painaa sormin kasaan)
Ökyysemmissä alustoissa korkeus säädetään muuttamalla iskarin sijaintia kiinnityspisteeseen nähen.
viewtopic.php?t=3939
^Tuon linkin takana olevassa kuvassa näkyy hyvin tuo jousilautanen jolla tossa setissä tehdään esijännitys.
Ja tossa tolpan alaosassa näkyy tuo korkeudensäädön säätömutteri.

En oo mitannu, mut muistaakseni 30 cm vanteen keskeltä kaaren alareunaan. Vakiona tais olla 32. Edessä nyt 32 ja vakiona 36 cm. Eli joko lasken tai ostan halkaisijaltaan isommat nakit alle.. Taidan laskea. Halvempaa..

Mittaappa ny kuitenki. Mulla on Weitec nii pohjassa ku vaa olla ja voi ja mulla on toi 30 senttiä pyörännavasta kaareen.
-35mm jousilla oli 34 senttiä. Siis takana.
Kuinkas paljo sielä takaiskaris on sitä säädön kierrettä jäljellä?

En tiedä saako musta jotenkin tyhmän kuvan kun kyselen näitä juttuja mutta kyllä noi alustasarjojen rakenteet on tuttuja jo. Passatissa on FK ilman apujousia, Fiatissa FK apujousilla. Molemmat ideat käytännön rakenteena tuttuja, jep.

Mutta se teoria. Jos jousen päälle istuu 100kg mies, niin senhän voi ajatella vastaavan esijännitystä samalla ruuvipuristuksella? Eihän se jousi tiedä että onko puristus johtuvaa fyysisestä massasta vai puristetaanko ruuvilla. Sitten laitetaan 400kg lisää massaa äijän syliin niin meinaatteko ihan tosissaan että ensimmäisen 100kg lastaamisen aikana jousi ei painu kasaan yhtään?

Jos näin on niin ei siinä sitten mitään.

Tossa ajatusmallissa sen jousen päällä on jo se 100 kg painoa jota 100 kilon esijännitys ei suinkaan tarkoita.

Kuvittele kaksi identtistä jousta. Toisen päälle laitat 400 kg painoa. Jousi painuu vaikkapa sen 1cm/100kg. Eli jousi painuu 4cm.
Sitten laitat sen toisen jousen päälle 100 kg painoa. Se puristuu silloin 1 cm. Ennen painon poistamista sidotaan jousi lenkeillä siten ettei se pääse palautumaan normaalitilaan. Eli jousi jää 1 cm puristukseen ts. 100 kg esijännitykseen.
Sitten laitetaan tämän jousen päälle samanlainen 400 kg paino kuin toisenki jousen päällä on.
Lopputuloksena on kaksi samanverran painunutta jousta.

Lenkit aiheuttavat 100kg painoa vastaavan voiman. Ja kun 400kg lisätään tähän tulee 500kg painoa vastaava voima. Vai katoaako tuo lenkeillä varastoitu 100kg voima johonkin yhtäkkiä? Se jousi ei edelleenkään tiedä onko 1cm puristus aiheutunut vapaan painon vai lenkkien, puristimien tai jonkun muun takia...

Noh, tästä ei selkoa tule ennenkun joku fysiikkaa ja mekaniikkaa taitava kertoo faktat. Ja väittelyosuuden voisi varmaan erotella omaksi ketjuksi kun ei tämä alkuperäiseen aiheeseen oikeastaan enää liity kuin siltä osin että saattaa olla tekemisissä ulosjouston kolahduksen kanssa.

vanteen keskiöstä 31 cm ja säätöä jäljellä n. 3,5 cm.. Huomioitko myös renkaitten oon? Mulla pienemmät

Mutta renkaan kokohan ei vaikuta tohon keskiöstä kaareen-mittaan.

Jarppa wrote:Mutta renkaan kokohan ei vaikuta tohon keskiöstä kaareen-mittaan.

Joo ei tohon mut muuten voi vaikuttaa. Eli jos laittaisin alle renkaat mis on halkaisija 2 cm enemmän ku nykyisissä niin saisin säätää alemmas että olis korkeus maasta sama. Eikö se näin mene?

No perkeles pitää jostain hommata tollaset takatolpat et saa takapään alemmas.
Onkos sulla kuinka paljo kuormaa auton perällä?

Eipä tuolla ole ku subi ja vahvistin. Et yhteensä joku 30 kiloa. Mieli tekis vääntää kokonaan tontiin mut ei viitti ennen talvea. Ehkä ens kesänä tarvii kokeilla. Ja hakea se hyvä mataluus.